EtusivuVuosia, sävellyksiäUuno KlamiBibliografiaUuno Klami -seuraKuvagalleriaAjankohtaistaLinkitYhteystiedot
 

Tšeremissiläinen fantasia

Helena Tyrväinen

Kansanmusiikki oli nuorelle Uuno Klamille inspiraation lähde, mutta aivan toisessa merkityksessä kuin vaikkapa suomalaisen musiikin kansallisromanttisen suuntauksen merkkimiehelle, Robert Kajanukselle. Hänen nuoruuden aikaisten sävellystensä moninainen materiaali — espanjalainen kansanmusiikki, jazz ja kiinalainen pentatoniikka — kertoo toisenlaisista henkisistä sidoksista. Näissä sävellyksissä voidaan kuulla, kuinka Klami ansaitsi itselleen kosmopoliitin maineen.

Virolahdella kauppias- ja merenkävijäsukuun 1900 syntynyt Klami kasvoi ympäristössä, joka todennäköisesti itsessään jätti hänen maailmankuvaansa kosmopoliittisen leiman. Kuinka eivät kansainvälisillä vesillä purjehtineiden Klamien tarinat vieraista maista olisi ruokkineet rikkailla aineksilla hänen mielikuvitustaan? Virolahti myös liittyi maantieteellisen asemansa puolesta monikulttuurisen suurkaupungin, Pietarin läheiseen vaikutuspiiriin.

Menestyneimpiin suomalaisiin säveltäjiin kuuluvan Klamin kirjavista aineksista kudottuun nuoruuden tuotantoon Karjalaisen rapsodian (1927) suomalaiset kansanmusiikkipiirteet liittyivät yhtenä värikkäänä juonteena muiden joukossa. Uudenlainen aluevaltaus oli 1931 Tšeremissiläinen fantasia sellolle ja orkesterille.

”Syypääksi” fantasian syntyyn on ilmoittautunut suomalais-ugrilaisen kansanmusiikin tutkija ja myöhempi professori A.O. Väisänen, jonka kanssa Klami oli 1930-luvun alussa paljon tekemisissä. Saunaillan päätteeksi hän olisi antanut Klamille nuottipaperilla kaksi suomensukuisten tšeremissien (marien) kansansävelmää, jotka säveltäjä olisi hyväksynyt fantasiansa aiheiksi. Minkähän lainen keskustelu Väisäsen saunassa käytiin? Klami antoi todennäköisesti tarkan kuvauksen melodiikasta, joka soveltuisi hänen ”ranskalais-venäläisen” tyylinsä puitteissa käsiteltäväksi.

Suoria sitaatteja tšeremissiläisestä kansanmusiikista fantasiasta on turha etsiä. Lempeä, säännöllisistä säkeistä koostuva pentatoninen sellon laulu orkesterijohdannon jälkeen lienee kuitenkin syntynyt alkuperäisen aiheen pohjalla säkeiden alaa ja rytmistä vapautta kasvattamalla. Seuraava, sävyltään maaginen aihe, jolle säveltoistot ovat luonteenomaisia, on toinen peruselementti. Sen varaan rakentuu ilman osien välistä taukoa alkava virtuoosinen loppujakso.

Aiheitaan Klami käsittelee viimeistellyn hienopiirteisesti liittyen kuitenkin samalla 1900-luvun alun primitivistiseen virtaukseen. Oudon tunnelmallinen Tšeremissiläinen fantasia on säveltäjänsä omaleimaisimpia ja ehyimpiä teoksia. Se kuuluu myös suomalaisen sellokirjallisuuden helmiin.

Ilmestynyt Helsingin kaupunginorkesterin käsiohjelmassa elokuussa 2007.

© Helena Tyrväinen